Kulttuurituottajat Metropolia

KUTU-YAMK KANNATTAA!

Mikä vaikutus kulttuurituotannon ylemmällä AMK-tutkinnolla on tuottajien työtilanteeseen?

Kulttuurituotannon ylempi AMK-tutkinto eli tuttavallisesti Kutu-YAMK on antanut tuottajille uutta osaamista ja avannut ovia kehittämistehtäviin.  Kulttuurituottajille tämä Master-tason tutkinto on ollut tarjolla vuodesta 2009. Suomessa suoritetaan vuosittain yli 1500 ylempää AMK-tutkintoa, joista 20 on kulttuurituottajia. Määrä ei ole suuri, mutta koulutus on lisännyt huomattavasti osaamista alalla.

Keväällä 2012 valmistuneille kulttuurituottajille (YAMK) tehtiin kysely, jonka tarkoituksena oli kuulostella, millaiseksi he kokivat opintojensa merkityksen reilun vuoden jälkeen valmistumisesta.

Päällimmäiseksi vastanneille nousi tietoisuus omasta erikoisosaamisesta ja mahdollisuus lähteä tavoittelemaan haastavampia työtehtäviä. Kouluttajien näkökulmasta opiskelijoita yhdistää kulttuurialalle tyypillinen vahva sisäinen motivaatio, eikä kukaan vaikuttanut tekevän tutkintoa vain sen antaman statuksen vuoksi.

Tutkinnon tavoitteena on kouluttaa sellaisia alan asiantuntijoita, joilla on kyky kehittää omaa toimintaansa osana laajempaa kokonaisuutta. Eräs kulttuurituottaja YAMK kuvaa omaa tilannettaan näin:

Siirryin yksittäisten tapahtumien järjestäjästä laajempien kokonaisuuksien tekijäksi. AMK-opinnot ja työkokemus toivat vahvan osaamisen tuotantoprosessien hallinnassa ja YAMK-tutkinnon myötä linkityin koko kulttuurikenttään. Nyt istun kaupungin strategiapalavereissa ja olen mukana vaikuttamassa tulevaisuuden tapahtumiin.

Siirtymisen ammattilaisesta asiantuntijaksi kiteytyy hyvin myös tässä vastauksessa:

Kulttuurituottajuus alkaa olla jo jonkun verran tunnettu asia, jonka myötä kentällä ymmärretään työmme sisältöjä. Ylempi tutkinto tuo sille selkeästi lisää asiantuntijuuspainoarvoa, jolla taas pääsee mukaan kehittämistehtäviin ja vaikuttamaan omaan työhön, kulttuurin kenttään ja edelleen ammattikunnan arvostukseen ja koko alan rakenteisiin.

Nouseeko palkka YAMK-tutkinnon myötä?

• Esimieheni ehdotti ja sainkin palkankorotuksen

• Esimieheni mietti, miten voidaan jatkaa toimenkuvani kehittämistä haluamaani suuntaan

• Sain uuden työtarjouksen, johon myös tartuin. Neuvottelutilanteeni oli hyvä ja sain sovittua asiat haluamallani tavalla.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Näin kuitenkin kävi, ja kyseinen henkilö ei ollut ainoa, joka uuden työn palkkausta sopiessaan kokee olevansa aikaisempaa vahvemmassa asemassa. TAKU:n vähimmäispalkkasuositukset mainittiin hyväksi tueksi palkkaneuvotteluille. Moni arveleekin tutkinnon merkityksen korostuvan aina näissä uusissa käänteissä: työpaikan tai toimenkuvan muutoksissa.

Verkostosta vahvistusta ammatti-identiteetille 

Opiskelukaverit ovat tietenkin opintojen suola. 20 henkilön ryhmä koettiin sopivan kokoiseksi, ja siinä ehti tutustua hyvin toisiinsa. Yhteiset pohdinnat ja vertaisarvioinnit auttavat jäsentämään omaa osaamista suhteessa muiden osaamiseen ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Ai niin ja kaiken tuon lisäksi tietysti parasta on ollut meidän ihana verkosto! Kaikki mahtavat uudet kollegat niin opiskelijat ja opettajat. Se on iso osa ammatti-identiteettiä!

Kulttuurituotannon YAMK-tutkinnon suorittaminen vuodessa edellyttää tiukkaa rutistusta. Vuoden aikana oma työ muuttuu oppimisympäristöksi ja vapaa-aika täyttyy strategisesta johtajuudesta, palvelujen tuotteistamisesta ja oman kehittämishankeen tekemisestä. Kysely todistaa, että aika kultaa muistot ja auttaa näkemään työn ohessa tehtyjen intensiivisen opintojen merkityksen. Ryhmä kannattelee ja valmistumisprosentti on lähes 100.

Kutu yamk kannattaa. Voin suositella! toteaa Anna Vesén, joka on vt. palvelujohtajana / kulttuurituottajana Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa.

Leena Björkqvist
Kulttuurituotannon lehtori, Metropolian Ammattikorkeakoulu