Uusimmat

Kun metsästäjästä tulee saalis

EETU TOPO

1017053_10151628298689484_110954622_nHistoriallista fiktiota lukiessa kirjailijan taidokkuus mitataan usein sillä, kuinka hyvin fakta nivoutuu sepitetyn sekaan. Arturo Pérez-Reverten teoksissa raja on usein niin häilyvä, että voidaan puhua uudesta ulottuvuudesta  – todellisuudesta, johon luottaminen tuntuu itsestäänselvyydeltä. Yhdeksäs Portti ei tee tässä suhteessa poikkeusta.

Corso on yksinäinen susi, kirjanmetsästäjä, jonka suhde painettuun sanaan vie voiton ihmissuhteilta. Hän törmää työssään huippumenestyvään bibliofiiliin – kirjakeräilijään, jonka intohimona on salatieteet, musta magia ja erityisesti yksi tietty teos: Varjojen valtakunnan yhdeksän porttia.

Kirjanmetsästäjä saa tehtäväkseen varmistaa teoksen aitouden, sillä aikanaan inkvisition toimesta poltetuista kirjoista on säilynyt vain yksi, mutta kirjoja on liikkeellä kolme kappaletta. Aluksi lähes rutiininomaiselta vaikuttavasta työstä kehkeytyy jännitysnäytelmä, johon sekoittuu hämmentävällä tavalla myös Alexander Dumasin Kolme Muskettisoturia.

Kirjallista historiaa erinomaisesti tunteva Pérez-Reverte syöttää lukijalleen valtavia määriä nippelitietoa kirjakeräilyn maailmasta, sekä lukuisten teosten taustoista. Tiedot rakentavat fiktiivisten koukkujen kautta loogisesti, eikä harjaantuneempikaan lukija huomaa toden ja tarinan eroa.

Kerronta on terävää ja henkilökuvat helposti hahmotettavia. Vaikka katolilaisuus ja paholainen ovat hyvin keskeisessä roolissa tarinan juonen kannalta, säilyttää kirjailija aiheeseen sopivan objektiivisen etäisyyden, etenkin päähenkilöiden kyynisen suhtautumisen avulla. Tilan kuvaus on hyvin realistista, mutta jättää sopivasti myös lukijan mielikuvituksen varaan. Vakavaa kaunokirjallisuutta harrastavalle teos ei välttämättä sovi, sillä vaikka teoksen maailma on helposti omaksuttava todellisuudeksi, teksti vilisee fantasiamaisia elementtejä. Viihteellisemmästä kirjallisuudesta nauttivan sitä ei sen sijaan kannata ohittaa, sen verran vangitsevasta paketista on kyse.

 

Kirjoittaja on kulttuurituotannon opiskelija ja osa-aikainen kirjanarkomaani, joka aina teoksesta innostuessaan vaihtaa yöunensa painettuun fiktioon.

 

Punkkariräppärin sunnuntaijulkaisu

MAX LAPINSUO-SYLWÉN

maxphotoshootOman genrensä kannattajissa valtavan suurta kansainvälistä suosiota nauttiva ruotsalainen räppäri Adam Tensta on hiljattain julkaissut uuden EP:n ”The Undeniable Tape”. Viimeisimmän kokopitkän albuminsa ”Scared Of The Dark” hän julkaisi vuonna 2011. On jo mielestäni korkea aika, että persoonalliselta artistilta tulisi uutta materiaalia ulos, jotta pysyisi mukana nopeasti kehittyvässä musiikkibisneksessä jäämättä kilpailijoidensa jalkoihin. Julkaisemalla albumin sijasta pelkästään kuuden kappaleen EP:n seuraa Tensta tyylitietoisesti genrensä trendejä luottaen myös digitaalisten musiikkipalveluitten voimaan, sillä EP:stä ei julkaista fyysistä versiota lainkaan.

Uusi EP on aivan kuten hänen edellisetkin julkaisut täynnä toinen toistaan erikoisempia biisejä. Hänen uraansa pidempään seuranneena huomaan selvän kehityskaaren hänen musiikillisessa tietoisuudessa, lyyrikoiden voimassa ja flowssa. Tensta pysyy kuitenkin tiukasti kiinni omassa hieman salamyhkäisessä ja hämärässä tyylissään välittää tunteitaan ja sanomaansa. EP:n avausraita ”Lights At Bay ft. David Sandström” oli mukana jo artistin edellisellä albumilla, mutta ei silloin saavuttanut sitä suosiota, jonka vaikuttava kappale ansaitsisi. On neronleimaus tuoda tämä raita tälle levylle, sillä se luo juuri tälle kokonaisuudelle loistavan ja voimakkaan aloituksen.

Toinen kappale, joka nousee selvästi yli muiden on ”Rat In The Snow ft. Elliphant”. Kappaleessa ei ole mitään moitittavaa, vaan on täydellinen Tensta-biisi. Mystinen ja hieman sairaanoloisen hämärä biitti toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan artistin todella laiskan mutta jostain syystä kuitenkin toimivan rytmiikan kanssa. Kappale on levyn ehdoton helmi ja nousee varmasti kovaksi suosikiksi fanien keskuudessa.

Valitettavasti kokonaisuuden neljä muuta kappaletta ei vakuuta yhtä vahvasti, vaikka ovatkin kaikki hyväksyttäviä kappaleita. Omat odotukseni ovat vain Adam Tenstan suhteen todella kovat, ja toivon häneltä ärysttäviä biisejä rumilla synasaundeilla. Tämä EP jää loppujen lopuksi ihan hyväksi mutta aivan liian kiltiksi. Sitä Tensta ei ole minulle. Minulle hän on kuten eräs hänen kappaleensa sanoo: ”Like a Punk!”

 

Fakta:

  • Adam Tensta (Adam Momodou Eriksson Taal)
  • Syntynyt 1. elokuuta 1983 Tukholman Tenstassa
  • Voitti arvostetun ruotsalaisen musiikkipalkinnon Grammin vuonna 2008 debyyttialbumillaan
  • Esiintynyt Suomessa jopa yli 20 kertaa
  • Ajankohtainen uudella EP:llä: “The Undeniable Tape”

 

Kirjoittaja on kulttuurituotannon opiskelija ja suuri musiikkifani, joka työskentelee oman urbaanin musiikin levy-yhtiönsä parissa.