Tarinat

Äänen parantava voima

Tämä artikkeli käsittelee lyhyesti ääntä ja sen vaikutuksesta ihmiseen. Lähteinä käytän erilaisia näkökulmia ääneen ja sen hoitavuuteen. Vaikka lähteitä on monia, ne ovat kuitenkin usein yhteneväisiä. Kaikissa todetaan äänen olevan tärkeä osa ihmisyyttämme ja elämäämme.

Ääni on ollut ihmiskunnan tärkeimmistä viestintäkeinoista kautta historian. Lapsen ja äidin vuorovaikutus alkaa jo kohdussa, missä syntymätön lapsi kuulee äidin sydämenlyönnit ja äänen vatsan läpi. (Weeks, Bradford, 1991).  Ääni voi rauhoittaa, mutta se voi myös piristää, suututtaa ja luoda erilaisia tunnereaktioita. Ääniä on lukematon määrä maailmassa, maapallon tuottamasta huminasta ihmis- ja eläinkunnan tuottamiin ääniin. Mikä sitten tekee äänestä kosketukseen verrattavissa olevan vuorovaikutustaidon?

Ääni

Ääni on jokaisella ainutlaatuinen, se on verrattavissa sormenjälkeen. Ääneen vaikuttavat niin fyysiset kuin psyykkisetkin ominaisuudet, ja jokaisella meistä on uniikki oma äänenväri jolla kommunikoimme.  Fyysisiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi sukupuoli, rotu ja ikä. Psyykkiset olosuhteet ja tapahtumat vaihtelevat läpi elämän, ja ääni on seuralaisenamme kaikissa elämäntilanteissa. Ääni myös viestii vahvasti nonverbaalisesti. Aistimme esimerkiksi helposti mikäli keskustelutoverimme ei ole täysin rehellinen, vaikka emme näkisikään hänen kasvojaan (Leskelä, 2013).

Musiikki

On olemassa musiikkia ilman laulua, ja päinvastoin. Musiikin terapeuttinen vaikutus on tutkimusten mukaan erittäin suuri, ja sitä käytetään nykyään yhtenä psykoterapian osa-alueena. Ensimmäinen musiikkiterapeuttikoulutus käynnistyi Suomessa 1970-luvun alussa, ja siitä saakka on sosiaalialan kentällä käytetty musiikkiterapiaa osana muita hoitomuotoja. Tämän hetken johtava tutkija musiikkirintamalla on aivotutkija Minna Huotilainen, joka tutkimuksissaan on todennut, että musiikilla ja musiikin kuuntelulla on suuri vaikutus aivojemme kehittymiseen, (Huotilainen, 2004).

Laulu

Laulun hoitavia ominaisuuksia on tutkittu ja tutkitaan yhä. Tiina Taskinen-Viinikainen kirjoittaa Pro-gradu tutkielmassaan, että ajatus musiikin ja lääketieteen yhteydestä on vanha. Hän toteaa myös, että laulaminen on mahdollisesti yhtä vanha ilmiö kuin ihmisrotukin. Tätä ajatusta tukee myös nykyinen aivotutkimustiede (Taskinen, Viinikainen, 2009). Moni meistä muistaa äidin laulamamassa laulua, kun olimme lapsena sairaita tai muuten pahalla mielellä. Laulaminen rauhoittaa meitä usealla tavalla. Suomessa karaoke-baarit pullistelevat ihmisiä, ja laulunopettajia valmistuu vuosittain useista eri oppilaitoksista. Myös työväenopistoissa on mahdollista käydä laulutunneilla, tai osallistua kuorotoimintaan.

Harmoninen laulu

Harmonista laulua on mahdollista opiskella. Harmonisen laulun opetus ei ole pelkkää teknistä opettamista, vaan siinä keskitytään erityisesti mielen ja kehon yhteistyöhön. Laulun avulla voi päästä käsiksi jo unohtuneisiin tunteisiin, jotka kuitenkin ovat säilyneet kehomuistissa. Tämä perustuu äänen resonanssiin, joka korkeudesta riippuen värähtelee kehon eri osissa vaikuttaen näin lihasmuistiin (Vuori, 1999, Vox Silentii r.y). Harmonisia laulumuotoja ovat esimerkiksi joogassa käytettävät mantrat, synnytyslaulut ja keskiaikainen (gregoriaaninen) kuorolaulu.

Oma kokemukseni

Oma kokemukseni laulun ja äänen hoitavasta vaikutuksesta on myönteinen, ja se on vaikuttanut elämääni valtavasti. Olen laulanut niin kauan kuin muistan. Kuuntelemillani artisteilla on yhteistä se, että voin laulaa mukana kuunnellessani levyä. Hyräilen yleensä huomaamattani, ja tätä voisi kutsua jopa meditatiiviseksi tapahtumaksi. Hyräileminen auttaa keskittymään, ja saa minut tuntemaan itseni rauhallisemmaksi. Energiahoitamisen kautta olen tutkinut tarkemmin äänen vaikutusta kehoon, ja käynyt myös harmonisen laulun tunneilla. Laulutunnilla saatan kokea tunneskaaloja laidasta laitaan, ja kaikki vain siksi että ääni resonoi kehossani. Laulu on yhtä kuin tunne, ja laulu on yhtä kuin minä itse. Laulu on äänen tuottamista, ja omassa kehossa olemista. Harmonista laulua laulaakseen, ei tarvitse olla musiikin ammattilainen. Riittää että haluat laulaa, ja hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Olen iloinen siitä, että meille kaikille on annettu ääni, jota saamme käyttää.

 

Lähteet:

Harmoninen Laulu www.harmoninenlaulu.org

Leskelä Johanna, www.äänenkäyttö.fi

Huotilainen Minna, Sikiöaikainen oppiminen valmistaa tien syntymänjälkeiseen elämään : http://www.tieteessatapahtuu.fi/0404/huotilainen.pdf

Pia Skibdahl www.viriditas.fi

http://weeksmd.com

 

Kirjoittaja on omaa elämäänsä tutkiva helsinkiläinen ” hörhö”. Olen matkalla jonnekin, missä ääni, musiikki ja itsensä arvostus muuttuu konkreettiseksi. Tervetuloa mukaan, tule sellaisena kuin olet!

 

Katri Somerjoki

Kirjoitus on tehty osana Kirjallinen viestintä-opintojaksoa.