Tarinat

Digitaalisen äänentoiston hinta ja tulevaisuus

TOMAS RUUHISALMI

image

Viimeisien vuosien aikana digitaalisia äänentoistokonsoleita on tuotu markkinoille voimakkaammin kuin analogisia vastaavia koskaan tuotiin. Alalla toimivat ovat valmistautuneet maksamaan konsolista vähintään kymmenentuhatta euroa – ja tätä pidetään edullisena. Mielenkiintoista on, että mikään laitteen yksittäinen osatekijä – tai niiden summa – laitteessa ei yllä lähellekään markkinahintoja. Emme kuitenkaan maksa tyhjästä ostaessamme digitaalisia äänentoistokonsoleita.

Kehitystyön kallis hinta

Digitaalisuuden ymmärtämisen avain piilee kehitystyössä. Komponentit ja tekniikat eivät ole lähtökohtaisesti kalliita, mutta niiden saavuttaminen on vaatinut tuhansien tuntien kalliin kehitystyön. Tämä on seikka, jonka usein unohdamme kauhistellessamme hintoja. Useissa komponenteissa on tosin jo saavutettu tietynlainen vakiintunut taso, jota on vaikea ylittää. Kilpailu onkin siirtymässä entistä vahvemmin käyttöliittymäsuunnittelun puolelle. Yritys, joka kykenee tarjoamaan miellyttävimmän ja toimivimman kokemuksen, on voittaja. Samanlainen kehityskaari on löydettävissä myös matkapuhelinteollisuudesta. Todellinen kilpailu käydään käyttöjärjestelmien välillä, sillä tekninen kehitys on saavuttanut tason, jota on vaikea parantaa  – ainakaan merkittävästi.

Hintakehitys

Ammattilaismarkkinoilla hinnoittelu on löytänyt uomansa ja yleisesti hyväksyttyjen konsolien kohdalla hintakehitys on jäänyt paikoilleen. Esimerkiksi suurvalmistaja Yamahan LS-9 –konsoli (http://www.yamahaproaudio.com/global/en/products/mixers/ls9/) on pysäyttänyt hintakehityksen jo aikoja sitten. Markkinoille tuodaan kuitenkin aika-ajoin tuotteita, jotka ravistelevat hintakehitystä merkittävästi. Viimeisin tällainen julkaisu tapahtui, kun kyseenalaisesta maineesta Behringer julkaisi uusimman X-32 –konsolinsa. (http://www.behringer.com/EN/Products/X32.aspx) ajoi muut valmistajat laskemaan hintojaan jopa tuhansilla euroilla. Tällaisesta kehityksestä voimme päätellä, että konsolien hinta sisältää suuren osan kehitystyöstä johtuvaa hinnanlisäystä. Tämä “kehityslisä” voidaan kuitenkin tarvittaessa leikata pois lopputuotteen hinnasta, jolloin tuotteen valmistuskustannukset säilyvät suhteessa asiakkaalta perittävään hintaan.

Markkinoiden muuttujat

Tämänkin alan markkinat muuttuvat aktiivisesti. Suurin ja merkittävin muutos tapahtui, kun Behringer osti arvostetun konsolikehitysyhtiö Midaksen. Käytännössä Behringer siis osti oikeudet Midaksen mittaamattoman arvokkaan kehitystyön tuloksiin. Tämä mahdollistaa ammattitasoisen teknologian myymisen uskomattoman edulliseen hintaan.

Alan ammattilaisten keskuudessa tällainen muutos on jakanut voimakkaasti mielipiteitä. Hinnan laskujen myötä pelätään kehitysmahdollisuuksien pienenevän ja siirtyvän muille valmistajille, jolloin tulevaisuuden teknologia saattaa jäädä entistä harvempien valmistajien kehitettäväksi. Tämä taas antaa mahdollisuuden aiempaa korkeampaan lopputuotteen hinnoitteluun.

Kehityksen tulevaisuus

Digitaalinen äänentoisto on yksi voimakkaimmin kehittyvistä aloista ja se tulee jättämään ennen pitkää analogiset laitteet kokonaan pois käytöstä. Lähitulevaisuudessa kehitys kuitenkin panostanee nimenomaan käyttöliittymän toimivuuteen (vrt. Apple iOS). Tulevaisuuden julkaisuja ja päivityksiä tulee leimaamaan liitettävyys ja laajennettavuus. Jo tämän päivän konsoleissa suuri kilpailuvaltti on esimerkiksi iPad sovellus ja sen toimivuus. Toisaalta on mielenkiintoista nähdä, miten konsolien liitettävyysongelmat ratkaistaan ja miten DANTE – ja CL-50 –verkkojen keskinäinen yhteys tullaan toteuttamaan.

Lähivuosien julkaisut tulevat nojaamaan uudistusten osalta voimakkaasti käytettävyyteen, kosketusnäyttöjen kehittymiseen ja käyttöliittymäosaamiseen. Itse näen kehityksen suunnan hyvänä, sillä esimerkiksi useiden Yamahan konsolien käyttöliittymää on ehdottomasti kehitettävä ja se tulee näillä näkymin tapahtumaan vain, jos markkinat ja kuluttajat valmistajan siihen pakottavat.


Kirjoittajan esittely:

”Olen kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija ja huipulla lopettanut ex-jalkapalloilija. Tavoitteena on tulevaisuudessa yhdistää koulutuksen tarjoama osaaminen vahvaan esitystekniikan osaamispohjaan. Uusina valloituksina aion kolmen vuoden kuluttua hallita erinomaisesti myös markkinoinnin ja viestinnän jalon taidon. Kulttuurihippeys ei oo se mun juttu. ”