Tarinat

Kun metsästäjästä tulee saalis

EETU TOPO

1017053_10151628298689484_110954622_nHistoriallista fiktiota lukiessa kirjailijan taidokkuus mitataan usein sillä, kuinka hyvin fakta nivoutuu sepitetyn sekaan. Arturo Pérez-Reverten teoksissa raja on usein niin häilyvä, että voidaan puhua uudesta ulottuvuudesta  – todellisuudesta, johon luottaminen tuntuu itsestäänselvyydeltä. Yhdeksäs Portti ei tee tässä suhteessa poikkeusta.

Corso on yksinäinen susi, kirjanmetsästäjä, jonka suhde painettuun sanaan vie voiton ihmissuhteilta. Hän törmää työssään huippumenestyvään bibliofiiliin – kirjakeräilijään, jonka intohimona on salatieteet, musta magia ja erityisesti yksi tietty teos: Varjojen valtakunnan yhdeksän porttia.

Kirjanmetsästäjä saa tehtäväkseen varmistaa teoksen aitouden, sillä aikanaan inkvisition toimesta poltetuista kirjoista on säilynyt vain yksi, mutta kirjoja on liikkeellä kolme kappaletta. Aluksi lähes rutiininomaiselta vaikuttavasta työstä kehkeytyy jännitysnäytelmä, johon sekoittuu hämmentävällä tavalla myös Alexander Dumasin Kolme Muskettisoturia.

Kirjallista historiaa erinomaisesti tunteva Pérez-Reverte syöttää lukijalleen valtavia määriä nippelitietoa kirjakeräilyn maailmasta, sekä lukuisten teosten taustoista. Tiedot rakentavat fiktiivisten koukkujen kautta loogisesti, eikä harjaantuneempikaan lukija huomaa toden ja tarinan eroa.

Kerronta on terävää ja henkilökuvat helposti hahmotettavia. Vaikka katolilaisuus ja paholainen ovat hyvin keskeisessä roolissa tarinan juonen kannalta, säilyttää kirjailija aiheeseen sopivan objektiivisen etäisyyden, etenkin päähenkilöiden kyynisen suhtautumisen avulla. Tilan kuvaus on hyvin realistista, mutta jättää sopivasti myös lukijan mielikuvituksen varaan. Vakavaa kaunokirjallisuutta harrastavalle teos ei välttämättä sovi, sillä vaikka teoksen maailma on helposti omaksuttava todellisuudeksi, teksti vilisee fantasiamaisia elementtejä. Viihteellisemmästä kirjallisuudesta nauttivan sitä ei sen sijaan kannata ohittaa, sen verran vangitsevasta paketista on kyse.

 

Kirjoittaja on kulttuurituotannon opiskelija ja osa-aikainen kirjanarkomaani, joka aina teoksesta innostuessaan vaihtaa yöunensa painettuun fiktioon.