Roolipeleistä ammattituottajaksi
Vera Schneider päätyi opiskelemaan kulttuurituotantoa Helsingin Metropoliaan alunperin roolipelien innoittamana. Lapsuuden fantasiatarinoista liikkeelle lähtenyt harrastus kehittyi vakavammaksi toiminnaksi aikuisiän kynnyksellä. Harrastus roolipelien parissa avasi Schneiderille mahdollisuuksia toimia erilaisissa tuotannollisissa tehtävissä, joista kimmoke tuottajan ammattiin sai alkunsa.
Schneider on järjestänyt liveroolipelitapahtumia jo useiden vuosien ajan. ”Meidän pelit ihan ensimmäisestä pelistä eteenpäin on ollut noin 50 henkilön suuruisia. Ne on liveroolipeleiksi työmäärältään iso- tai keskikokoisia, koska ne vaatii tosi paljon kirjottamista”, Schneider kertoo. Hän on ollut mukana tuottamassa Ropecon-tapahtumaan erilaisia ohjelmanumeroita ja kilpailuja sekä yhtä musikaalia, joissa yhdistettiin teatteria ja roolipeliä.
Roolipelin tuottaminen on verrattavista tuottajan tehtävien lisäksi kirjailijan työhön. ”Ihan ensimmäisenä tarvitaan peli-idea, se on se mistä kaikki lähtee liikkeelle”, Schneider kuvailee. ”Pelillä täytyy olla lähtökohta ja tavoite, jonka jälkeen ideoidaan minkälaisia hahmoja pelissä on mukana ja mitä pelaajat saavat siitä irti. Seuraavaksi alkaa varsinainen kirjoitusprosessi, jossa isoja juonikuvioita viedään kokoajan lähemmäs henkilötasoa. Lopulta päästään pisteeseen, missä kirjoitetaan auki yksittäisten hahmojen menneisyydet”. Pelaajille annetaan yleensä valmiiksi luodut hahmot, joihin eläytymällä heidän on tarkoitus pelata annetussa tilanteessa. Pelit voivat kestää muutamista tunneista useaan päivään.
Schneiderin mielestä roolipelejä olisi mahdollista kehittää Suomessa eteenpäin huomattavasti. Jos roolipelien kenttää vertaa esimerkiksi Tanskaan, on ero kuin harrastajan ja ammattilaisen välillä. ”Ongelma Suomessa on liveroolipelaajien yleinen maine nörtteinä, mikä häiritsee lajin suosion kasvamista. Todellisuudessa liveroolipelit voivat olla aivan muuta kuin metsässä juoksemista rooliasut päällä.”
Esimerkiksi Tšekissä pidettiin useamman päivän liveroolipelitapahtuma vankileirin piiritystilanteesta, jossa osa pelaajista toimi vartijoina ja osa vankeina. Pelissä mentiin hyvin pitkälle jokaisen eläytyessä rooleihinsa. Tällaisissa tapauksissa pelaajilla on mahdollista kokea henkilökohtaisella tasolla, millaista on toimia vartijana ja minkälaisen tunteiden kirjon vangit saattavat käydä läpi vankeuden aikana.
Pelitilanteen purkaminen on olennainen osa roolipelin kaarta. On erittäin tärkeää, että jokainen pääsee kertomaan pelin aikana nousseista tuntemuksista ja ajatuksista. ”Etenkin Tšekin kaltaisessa roolipelitilanteessa pelin purkaminen on välttämätöntä, jotta pelaajat saavat palautua henkisesti eikä rooli jää heille päälle”, Schneider valaisee.
Vaikka roolipelaaminen on tärkeä osa Schneiderin elämää, eivät hänen tulevaisuudensuunnitelmansa rajoitu pelkästään roolipelien järjestämiseen. ”Suunnitteilla opiskelun jälkeen on mahdollisesti suunnata erilaisiin tapahtumatuotantoyrityksiin”. Schneider uskoo Metropoliasta saamallaan opetuksella olevan paljon hyötyä tulevaisuudessa, mutta kokee myös roolipeliharrastuksen kautta saaneensa vankan pohjan tapahtumatuotannon kentälle.
Kirjoittanut: Tiia Kekäläinen